ja me käytiin eilen kuussa
elokuvissa
kävelytunnilla
mun hammasraudat soittaa välillä lapsuuden soittorasioiden sävelmiä
vladivostok lucky 13
tatuoituna himmeällä sinisellä vartian kyynärvarteen
mä muistan moskovan metron hajun
sähköä
ihmisiä
jotain mikä ei kuulu
maailmaan
ne voi kiillottaa kaiken
puhdistaa
viedä toisen kerroksen asukkaat siksi aikaa metsään
mutta totuus palaa
homeen ja paskan lailla
aina
täällä ne istuttaa meihin kasvaimia
kaikkialle
usko tai älä
mut kasvaimet puhuu
tai ei ne puhu
kuiskii vaan
tavallaan
asioita
mitä tulee tapahtumaan
ei maailmalle
ei mitään niin tramaattista
ne kertoo miten ne muuttaa mun solukkoa
kudoksia
yksityiskohtaisesti
mä herään öisin ja kuuntelen
naapurihuoneen mies
se mykkä
jonka naama oli pitkä ja jotenkin kehittymätön
kaivoi silmät päästäänsä ja työnsi hetekasta irrottamansa paksut rautalanganpätkät silmäkuoppiin
kovaa
mä kuulin sen puhuvan usein yksikseen
rukoilevan
et ne olis hiljaa edes hetken
no
ei ne tainnu olla
toivo
on heikkoja varten
mä aion ottaa mukaani niin monta hoitajaa
kun mahdollista
terveisin, sasha.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti