kasvaimet alkoivat puhua
hieman ennen jäidenlähtöä
mä etenen hitaasti ryömien
läpi mätänevän aluskasvillisuuden kohti terveyskeskuksen keskusmuistia
mä muistan
ne siskot jotka syntyivät
kesäkuun viimeisen päivän iltana 1976
myöhemmin
niiden äiti toi ne ulos vasta kun aurinko oli laskenut
ja oli hämärää
mä katselin ruusunpensaan sisältä
miten ne keinuivat epätahtiin
sieraimet hennosti väristen
aivan kuin ne olisivat vainunneet mut
ja mun sisällä puhkesi tuhansia auringonkukkia
niin lämmin mun oli olla silloin
miten me jahdattiin veljen kanssa junia koulun jälkeen
heiteltiin kiviä ruostuneiden vaunujen kylkiin
ja kaikki on nyt mun päässä
kuin feeniksin siipi
tämä
ja
kasvainten puhe
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti