maanantai 25. heinäkuuta 2011

mä hikoilen viime yön viskiä

mä hikoilen viime yön viskiä
kuoriessani perunoita kakaroille

mä ajattelen meriä kuivumassa suolaksi
pommeja putoamassa vieraisiin kaupunkeihin
siniseltä taivaalta

mä muistan kun kannattelin kehitysvammaista poikaa
uimahallissa
kun se potki ja kauhoi vettä
se näytti autuaalta
mä en koskaan pääse lähellekään

illalla asuntolassa se painoi silmää sormellaan
ja runkkasi
(kokeilkaa ihmeessä)

tänään mä yritän tehdä vaikutuksen sinuun
järjestin levyt takaisin hyllyyn
kirjat sängyn alle
imuroin
ja pyyhin peilin
vessanpönttöä ei kannata edes yrittää
se on pinttynyt
keltaista ruskeaa ja mustaa
kansi on halki
mä viskasin palaset kylpyammeeseen

mä toivon
että sulla on ymmärtäväinen sydän

enkä mä halua esittää jotain toista
vain siksi
että kelpaisin

mä voisin valehdella
miten menetin neitsyyteni 13 vuotiaana kesäleirillä
ja äiti omistaa kukkakioskin

keksiä tarinoita
sellaisia missä on onnellinen loppu

sillä mä menetin neitsyyden 18 vuotiaana
niin kännissä
ettei multa edes tullut
talon vintillä keskellä peltoista maisemaa
ja mutsi pesee vanhuksia vuodeosastolla

mä hikoilen viime yön viskiä
katson kun kakarat syö lautaset tyhjiksi
niillä on vielä toivoa

mä tosiaan uskon niin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti