jos sä pystyt unohtaamaan
ne talvet kun mä kuljin ympyrää yksiössä
en peseytynyt
söin liian vähän jos ollenkaan
olin hukkua kylpyammeeseen useammin kuin on sopivaa
poltin reikiä röökillä sohviin
vaatteisiin
enkä jaksanut
vaihtaa levyä
avata verhoja
naida sua
jos sä pystyt unohtamaan
entisten alastonkuvat levällään sängyllä
puhumattomuuden
sen kun mä heräsin teholta itsemurhayrityksen jälkeen
mielisairaalan
mä lupaan yritää muistaa sun nimen
joo mä tiedän se ei oo paljon
ei oikeastaan mitään
mulla on mielikuva
että sä asuit siinä sinisessä talossa
samassa missä on se nukketeatteri
tai sit se oli joku toinen
epämääräinen
kato kaikki näyttää vieläkin päälleliimatulta
pahviselta
ja mä oon liian väsynyt kaikkeen
tähän
mitä vasten voi painaa sormen
koko kämmenen
sateeseen
betoniin
mä muistan nykyään ottaa lääkkeet
muutin kauas kylpyammeista
ostin uusia levyjä
lakkasin odottamasta jeesusta
toisinaan mä kävelen sen sinisen talon ohi
sen missä on vieläkin se nukketeatteri
pysähdyn ja nojaan seinään
tuntuu aivan kuin joku hengittäisi samaan tahtiin
koskettaisi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti