Jumalan istuessa valtaistuimellaan dementtisten arkkienkeleiden laulaessa ylistystä morgoonien soidessa. Alhaalla, kemikaalien sateessa, kulkee rääsyläinen. Alasajettujen suojelupyhimys keskellä halkeillutta keskilännen tyypillistä tietä-ei-mihinkään näkee lähestyvät ajovalot.
Judas Priestin Sad wings of destinyn säestämä, epilepsialääkkeiden ja homegrown-rehun elähdyttämänä alkanut roadtrippi on muuttunut jo aikoja sitten puuduttavaksi ja alakuloiseksi maiseman halkomiseksi. Tauoton sade rummuttaa tuulilasia ja pyyhkijät pitävät ilkeää ääntä.
- Olis vitun mahtavaa, jos oltaisiin jätetty tää paskaretki suosiolla väliin. Tää on melkein yhtä hauskaa kuin heisimatojen narraaminen persereiästä. Jokavuotinen perinne, vitun ikenet. Joulu voi ollakin perinne, mutta tää nyt ei tunnistas perinnettä vaikka sellanen nussis nyrkillä perseeseen.
Patrick "purgatory- pate" Jalava ähkii takapenkiltä ja kouraisee tacolastuja suuhunsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti