keskiviikko 11. syyskuuta 2013

muistojen ulkohuusista

mä avasin pääni auringonkukilla
sydämeni rautasahalla
vuorasin kämpän ilmaisjakelulehdillä

lahjoitin vaatteita pelastusarmeijalle
ne siunas mut
olin vaikeuksien ulottumattomissa

kuu valaisi katuja kehoituksesta
universumi jätti lyöntejä väliin
kun me pideltiin toisia kädestä aurajoen rannalla
syötettiin valmiiks läskejä sorsia pullalla

2 kommenttia:

  1. Tämä on ehkä paras runo ikinä.
    Olenpa onnellinen, että eksyin tänne!

    VastaaPoista