mä kuljen jokapäivä ohi
subutexin sulattamien hymyjen
kuolleen kuun magneettikenttien
en pysty nukkumaan
pysymään hereillä
olen telepatian avulla yhteydessä
Neuvostoliiton vakoilijoihin
ja odotan kärsimättömänä lupaa unohtaa
luokkasodan
kulutushyödykkeet
lyhytketjuiset hiilihydydraatit
isoisää riivaa dementiset näyt
vuoden -43 karjalasta
piikkilankaa ja kranaatin sirpaleita
koteloituneena sen sitkeässä lihassa
häiritsemässä radioliikennettä
aamuyöstä se käynnistää saab ysikutosen
nostattaa pölypilven
eikä kukaan näe sitä enää koskaan
jos mä haluaisin muistaa yhden asian
se olis isoisän hampaaton hymy
ku se perkaa ahvenia
ja kattoo mua lempeästi
pöyhyttää mun auringon valkaisemaa tukkaa
karheilla käsillään
sanoo
kaikella on tarkoitus
odota vaan
mä odotan edelleen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti